Milloin tiede on huuhaata?

Ben Goldacren TED:n luento Battling Bad Science laittoi jälleen miettimään, milloin tiede on tiedettä. Tieteeseen kuuluu avoimuus. Se, että teoriat perustuvat kokeisiin ja teoriat voidaan testata kokeilla. Jos kokeet sotivat teoriaa vastaan, niin teoria on väärässä ja sitä pitää muuttaa. Einsteinin suhteellisusteoriasta seurasi todella mielenkiintoisia ilmiöitä (esim aikadilataatio, aika kuluu hitaammin, mitä nopeammin liikutaan), mutta nämä ilmiöt on voitu testata kokeellisesti. Eli Einsteinin suhteellisuusteoria ennusti ilmiön -> suhteellisuusteoria pitää paikkansa. Toki myöhemmin voi tulla ilmiöitä (kuten äskettäin havaitut valoa nopeammat hiukkaset), jotka sotivat suhteellisuusteoriaa vastaan, mutta silloin teorioita pitää voida tarkentaa ja parantaa.

Nykyään ihmisille kaupataan kaikenlaisia huuhaa-välineitä erilaisten oireiden hoitoon. Sänkyjen alle kaupataan kupariverkkoja (estämään ”maasäteilyn” vaikutus), magneettirenkaita käteen (parantamaan suorituskykyä tai kolotusta) yms yms yms. Nämä voivatkin vaikuttaa, mutta placebolla on oikeastikin vaikutusta. Mitä kalliimpi placebo on, sitä paremmin se vaikuttaa… Ja kun ihmisillä on huono yleissivistys fysiikasta tai kemiasta (esim. säteily, magnetismi, sähkökentät), niin näillä placeboilla ei tarvi olla edes kummoista tieteellistä pohjaa, koska ihmiset eivät osaa kyseenalaistaa niitä.

Kannattaa siis sivistää itseään 🙂

Kindle Fire

Rakas joulupukki,

olen ollut erityisen kilttinä koko vuoden. Olen hoitanut lapseni ja itseni hyvin. Koirat olen muistanut ruokkia ja ulkoiluttaa. Oppilaille en ole antanut jälki-istuntoa ja puhutellutkin vain nätisti.

Yksi toive minulla olisi jouluksi, toisitko minulle tämän?

Kiitos.

Pikku-Markus

Kuinka suuri on suuri?

Tänään on julkaistu uutinen suuresta tähdestä (tai oikeammin tähtisumu), joka on nimetty paistetuksi munaksi, fried egg. Kyseessä on keltainen hyperjättiläinen, jonka säde on 1000 kertaa oman aurinkomme kokoinen. Kyseessä on siis suuri tähti. Jos oma aurinkomme olisi samankokoinen, niin sen pinta olisi Jupiterin radan kohdalla (Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter auringosta lukien…).

Kuinka suuri on sitten suuri tähti tai planeetta? Yleensä, kun piirretään aurinkokuntaa, niin sen mittakaavat eivät pidä ollenkaan paikkansa käytännön syistä. Joko etäisyydet ovat ihan pielessä tai sitten planeettojen ja auringon kokojen mittasuhteet ovat pielessä. Jostain syystä ihmiset luulevat, että oma maamme on suhteellisen iso planeetta (vaikka näin ei todellakaan ole).

Youtubesta löytyy aiheeseen liittyvä video, joka ainakin fysiikan tunnilla herättää aika paljon keskustelua esittämisen jälkeen. VV Cephein säde on noin 1600 – 1900 kertaa oman aurinkomme kokoinen.


Burning Man – Edes kerran elämässä

Burning Man on Nevadan autiomaassa järjestettävä itseilmaisufestivaali. Pääsymaksu on noin 200-300 dollaria, mutta sillä saa sitten nauttia viikon juhlista. Tänä vuonna juhlijoita oli ollut 50 000. Koska juhlat ovat autiomaassa, niin siellä voi olla hyvin mielenkiintoiset olosuhteet. Juhlijoilla on päällään (ainakin kuvista päätellen) steampunk-henkiset vaatteet.

Katso kuvia gallerioista Burning Man 2010 on the Behance Network, Trey Ratcliff: Burning Man, Octavian Costache: Burning Man 2011

Käyttöliittymällä on väliä

Käyttöliitymä on tärkeä. Kaikilla esineillä ja tavaroilla on oma käyttöliittymänsä. Ja kun käyttöliittymäkursseilla viisaat opettajat ovat monesti kertoneet, että käytön ongelmat eivät johdu käyttäjästä, vaan käyttöliittymästä. Viime viikolla tuli ilmi, että eReseptien kanssa oli ongelmia (E-reseptijärjestelmän vika löytyi, virheellisiä reseptejä ei ole paljastunut). Tänään tuli sitten monesta tuutista korjausta ongelmaan:  Tieto: Lääkärit eivät osanneet käyttää eReseptejä – Tietoviikko, It-yritys: Sähköisen reseptin ongelmat eivät johdu ohjelmasta.

Eli ohjelma todettiin virheettömäksi ja käyttäjien tietotekniikkataidot virheellisiksi.

Kuten joissain kommenteissakin todetaan, miten käy nyt sen Pudasjärven mummon tai Kärsämäen papan, kun veikkaan, että lääkärit ovat keskimäärin parempia tietotekniikan käyttäjiä kuin mummot ja papat. Miten ihmeessä voidaan siirtää nämä käyttämään joitain KELAn tai verohallinnon www-järjestelmiä? Ja kun niiden kehittelyyn (ja varsinkin käyttöliittymän hiomiseen) on käytetty huomattavasti paljon vähemmän varoja.

Ja testaaminenkaan ei aina auta, se on nähty monesti (VR pitää lippuautomaatit suljettuna toistaiseksi, sähköinen äänestäminen).

Mikä  mättää?!

Perjantai!

Viikon odotetuin päivä, perjantai. Töissä on viimeisten tuntien aikaan aika riehakas tunnelma. Ei vähiten opettajainhuoneessa… Viimeisen tunnin jälkeen pitää käydä vielä merkitsemässä poissaolot poissaolovihkoihin (meillä ei ole vieläkään Wilmaa) ennen kotiinlähtöä. Lapset pois hoidosta ja kotiin syömään, joskus jopa  pitsaa.

Pitsan jälkeen leppoista kotona oloa ja seurustelua, siivouksen miettimistä.

Se on arkea. Parasta!

Friday

Eka mustavalkofilmi kehitetty

 

Eilen sain kehitettyä ensimmäisen mustavalkofilmin sitten vuoden 1999. Hieman jännitti eka kehitys, että mitäkän filmiltä mahtaa paljastua. Tällaista jälkeä sitten tuli:

Otin heti kaksi rullaa kuvia kahdella kameralla. Vanha Zenit oli naarmuttanut negatiivin, mutta Canon oli vielä voimissaan. Skannasin negatiivit työpaikan skannerilla 300dpi tarkkuuteen (tarkkuutta olisi ollut skannerissa huomattavasti enemmänkin, mutta aika olisi muuttunut 5min -> 55min). Kuvissa oli todella mahtava tunnelma rakeineen ja sävyineen. Kuvat lapsista olivat aivan mahtavia. Saisikohon digijärkkäriin jostain samanlaista tulosta antavat asetukset? Kuvankäsittelyn avulla digikuviin varmaan saisi samanlaisen intensiivisen tunnelman, mutta jotenkin se tuntuu vieraalta.

Jatkamme vielä filmin käyttämistä.

A-Linkin tabletti

Syksyllä 2008 sain työn puolesta Asuksen miniläppärin, EEEpc 901:n. Pari viikkoa takaperin sen näppäimistöstä osa kirjaimista lopetti toimimasta. Tietokone, jossa muutama kirjain ei toimi, on hyödytön. Voisihan siihen kytkeä ylimääräisen näppäimistön (jopa Bluetoothilla), mutta sitten miniläppärin olemus menisi pilalle.

Ylivieskan Kärkkäisellä törmäsin sitten houkuttelevaan kapistukseen. A-linkin pad7. Kyseessä on Androidin 2.3-versiolla varustettu kosketusnäytöllinen tabletti. Lisähoukuttimena laitteessa on näppäimistö, joka kuuluu mukana tulevaan nahkakoteloon. Hintaa laitteella on hieman päälle 200e, eli varsin houkutteleva laite mielestäni.

Onneksi maltoin mieleni… Uusimmassa MikroPC:ssä oli testattu muitakin tabletteja, joihin saa näppäimistön kiinni (iPad ja Asuksen uudemmalla Androidilla varutettu tabletti). Laitteista todettiin, ettei niitä ole suunniteltu käytettäväksi näppäimistöltä, joten laitteen käyttö on vähintäänkin turhauttavaa. Näppäimet eivät toimi totutulla tavalla.

Jään siis odottelemaan sopivaa EEE:n korvaajaa.

Lähimpänä voisi olla Asuksen X101, noin sentin paksuinen näppäimistöllä varustettu netbook, jossa on MEEGO. Hintaa laitteella on noin 200$, joten se olisi myös hintansa puolesta mielenkiintoinen. Harmi, ettei sitä saa Suomesta 🙁

Paras kuvasi?

Tänään minulta kysyttiin, että mikä on paras kuvasi? Viaton kysymys, mutta vaikea.

Paras kuva ennen digijärkkäriaikaa? Paras kuva ikinä?

Ite aloitin kuvaamisen yliopistoaikana. Eka kamera oli Zenit 12XP (jollaisen hankin viime kesänä uudelleen). Se avasi uuden maailman katsoa asioita. Seuraava isompi asia oli pimiökurssi (Kiitos Nestori Simola ja muut ylioppilaskameran aktiivit). Nyt kellarissa odottaa oma ihka uusi pimiö, mutta digitaalitekniikka on tainnut ajaa sen ohi.

Zenitin vaihdoin Canonin EOS500N:ään. Optisesti vaihto oli heikennys ja se näkyy kuvien laadussa. Toisaalta kuvista tuli parempia, mutta Zenitin laajakulman laatu, pikkutelen lyhyt syvyysterävyys olivat ihan eri luokkaa kuin Canonin vakiozoomissa.

Jossain vaiheessa laitoin Canonin 85mm/1.8-pikkutelen ja se näkyy kuvien laadussa.

Seuraava kuvien heikennys näkyy tekniikan vaihtumisen aikaan. Noin 2004 laitoin ekan digikameran ja filmikameralla otin kuvia vain harvoin. 2007 vaihdoin hieman parempaan digikameraan ja vihdoin viime kesänä sain hankittua järjestelmädigin.(Kuten myös nostalgiasyistä vanhan Zenit 12XP:n)

Eli käytännössä löysin valokuvauksen uudestaan. Digijärkkärin avulla saa luotua aivan teknisesti mielettömän hienoja kuvia, ilman, että pitää odottaa valmista kuvaa päiväkausia.

Kesällä tuli kuvattua paljon pihapiirissä, koska se oli helppoa. Tämä näkyy kuvien aiheistakin. Syksyllä ja talvella pitäisi laajentaa omaa reviiriä ja siirtyä kuvaamaan muitakin aiheita. Pois mukavuusalueelta!

Mikä on paras kuvani? Jotenkin tuo aika 2004 – viime kesä tuntuu siltä, ettei silloin ole tullut yhtään hyvää kuvaa. Jotain yksittäisiä hyviä kuvia on tullut otettua, mutta muuten kuvat ovat lähinnä dokumenttikuvan tyyppisiä. Itselle arvokkaita ja albumissa korvaamattomia. Jokunen hyvä kuva löytyy ajalta ennen digitekniikkaa, mutta ne ovat kaikki paperikuvia. Ja sellaisina pysyvätkin…

Uuden ajan paras kuva lienee viime kesänä otettu kuva.

Summer worker V

Kun kesällä ajelimme Ylivieskasta kotiin, näin tämän ruispellon ja kukat siinä. Seuraavana päivänä oli pakko lähteä pojan kanssa pyöräretkelle pellon luo ja kuvaamaan. Onneksi oli kaunis auringonpaiste ja saaliina oli monta hyvää kuvaa. Ja tietenkin oli mahtavaa harrastaa pojan kanssa. Korvaamatonta!

Mikä on sinun paras kuvasi?

So forget Jesus. The stars died so you could be here today.

Tästä on ollut puhetta fysiikan 1-kurssilla, siellä kurssin loppupuolella. Oma suomennos Lawrence M. Krauss puheesta

”Jokainen atomi vartalossasi on tullut räjähtäneestä tähdestä. Ja atomit vasemmassa kädessäsi ovat luultavasti eri tähdestä kuin atomit oikeassa kädessäsi. Se on yksi runollisimmista asioista, joita tiedän fysiikasta.

Te kaikki olette tähtipölyä.

Te ette olisi täällä, jollei tähti olisi räjähtänyt. Koska alkuaineet, hiili, typpi, happi, rauta, kaikki aineet jotka ovat evoluutiolle tärkeitä, eivät syntyneet aikojen alussa. Ne syntyivät tähtien atomimiiluissa. Ja ainoa tapa jolla ne päätyivät sinuun oli se, että ne räjähtivät.

Joten unohda Jeesus. Tähdet kuolivat, että voisit olla täällä tänään.”

Video Youtubesta: