”Apinatesti”

Oppilaiden kanssa teemme fysiikan ykköskurssilla alkutestin. Testi on monivalinta, jossa on 5 vastausvaihtoehtoa. Kysymyksiä on 30. Tällöin oppilaiden pitäisi saada vähintäänkin 1/5*30=6 oikein, vaikka he vastaisivat ihan sattumanvaraisesti. Ikävä kyllä, joillakin menee hieman huonommin. Siis jos ennakkokäsitys on väärä, niin monivalinta menee huonommin kuin sattumanvarainen vastaus.

Tuosta laskutavasta ja testistä olen käyttänyt termiä apinatesti. Termin olen varastanut Hans Roslingin TED-luennosta:

 

2 vastausta artikkeliin ””Apinatesti””

  1. Niinpä. Olen huomannut fysiikan kokeissa että ”helppo” monivalintakysymys on ollut keskiarvoltaan huonompi kuin perinteiset laskutehtävät.
    Käytätkö sinä miinuspisteitä vääristä vastauksista?
    Olisi kiva tutustua amerikan ihmemaan valintakysymyksiin, mitenkä heillä on onnistumisprosentit.
    Eikös perinteisesti kolmesta vaihtoehdosta yksi ole aivan mahdoton, ja kahdesta muusta toinen on hieman oikeampi. Millainen sinulla on vaihtoehtojen ideologia?

  2. Kurssin alkutestinä olen käyttänyt perinteistä FCI-testiä
    http://modeling.asu.edu/r&e/research.html
    suomenkielisenä, koska kurssilla kuitenkin painotetaan perinteistä Newtonin mekaniikkaa ja voimakäsitettä. Pisteitä tulee vain oikeista vastauksista ja miinuspisteitä ei tule. Sikäli kuitenkin lohduttavaa, että ykköskurssin suorituksen jälkeen KAIKKIEN tulokset ovat parantuneet huomattavasti (teemme saman testin myös kurssin lopuksi).
    Kokeessa käytin viimeksi myös yhtä monivalintaa termien selityksien sijaan. Kieltämättä vastausstrategioissa olisi oppilailla hiomista (nimenomaan noiden mahdottomien vaihtoehtojen poistamisessa).
    Oletko muuten jo törmännyt tähän: http://i.imgur.com/qvzU4.jpg.
    Pitänee kysyä eräältä Amerikankävijältä esimerkkiä monivalintakokeesta…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *