Kategoria: Matematiikka

Tutustumme loogisiin peleihin. Lightbot on perinteinen peli, jolla perehdyt ohjelmoinnin alkeisiin. Se löytyy osoitteesta http://armorgames.com/play/2205/light-bot.

Toinen samantyyppinen (mutta huomattavasti yksinkertaisempi) peli löytyy osoitteesta http://www.crazygames.com/game/the-right-way.

Opettajalle sopiva logiikkapeli löytyy osoitteesta http://armorgames.com/play/13460/sugar-sugar-2. Lisää kahvikuppiin sokeria viivoja kuvaan piirtämällä.

ITK:ssa tutkija Walter Bender puhui sugar labsin tuloksista. Yksi mielenkiintoisin ideana oli helmitaulu, jolla pystyi laskemaan murtolukuja. Katso kuva osoitteesta  File:Caacupe.png – Sugar Labs. Mustilla helmillä lasketaan murtolukuja: 2 helmeä kuvaavat 1/2 osia, 3 helmeä kuvaavat 1/3 osia jne. Laventaminen ja supistaminen ei tuolla mallilla kovin helposti onnistu, eivätkä osat ole suhteessa toisiinsa (väärän kokoisia), mutta noilla on helppo tajuta, että 1/2 + 1/2 on 1.

Mutta mitä onkaan 1/2 + 1/3?

Seiskaluokkalaisten kanssa katsottiin lukujonoja. Siitä on lyhyt matka Fibonaccin lukujonoon ja sen sovelluksiin. Vilkaisiin ViHartin hienoa videota (ensimmäistä kolmesta sarjaan kuuluvasta videosta) ja Pasi Lammin materiaalia.

Seiskaluokkalaisten kanssa tehtiin pitkästä aikaa Tangram-palapelejä. Ihan itse leikattiin A4-paperista. Kyllä, tätä pitäisi tehdä useamminkin!

Lupasin linkittää tehtäviä oppilaille, eli tässä:

• http://tangrams.ca/photo-galleries
• tangram-tehtäviä tietokoneella
• Tangram paradokseja (sisältää inhottavan kokoruutumainoksen 🙁 )

Seiskojen kanssa kokeiltiin oikeita murtolukukakkuja. Netistä löytyy tietenkin myös sovellus täältä.

Viime viikon TED-puheena oli Cantorin teoriat erikokoisista äärettömyyksistä ja muistan, kuinka vaikeaa näitä oli pyöritellä yliopistoaikana. Asiat olivat päässeet unohtumaan ihan kokonaan. Kannattaa katsoa, aihe on selitetty ihan ymmärrettävästi.

Älykynä herätti minunkin kiinnostuksen: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Puheen+ja+kirjoituksen+tallentava+%C3%A4lykyn%C3%A4+her%C3%A4tti+matikanopen+kiinnostuksen/1135263296906. Ei tuolla normaalissa päiväopetuksessa taida olla juurikaan käyttöä (paitsi muistiinpanojen muuttamisessa digitaaliseen muotoon, mutta lasken tehtävät tunnilla mieluummin taululle) ilman datatykkiä.

Etäopetuksessa tuosta on hyötyä. Opiskelija pyytää joskus tehtävän laskemista (selostuksineen), ja tällä sen tekeminen on helppoa. Ennen käytin tallenteen tekemiseen eBeamin ohjelmaa, Wacomin piirtotasoa ja Camtasiaa. Niillä kirjoituskäsiala on vielä huonompi (koska piirtotasossa ei ole viivoja, pitänee tulostaa kalvo tasoon…), mutta älykynällä tallenteen tekeminen on huomattavasti virtaviivaisempaa ja nopeampaa. Äänen laatu on hieman heikompi, mutta tallenteen voi tehdä ilman tietokonetta.

Ja tässä itse tallenne:

 

Jostain syystä aina, kun aloittaa värisauvoilla prosenttilaskennan opiskelun, käy tällä tavalla.

Ilmeisesti tästä syystä ohjekirjassa (Murtolukuja välineillä luokille 3-9), jonka sain tänään, on värisauvoissa ja murtolukukakuissa alun ohjeena varata aikaa välineeseen tutustumiseen. MUISTAAKSENI minäkin tein jotain vastaavaa, kun ensimmäisen kerran törmäsin värisauvoihin (yliopisto-opiskelun jälkeen).

Tällainen kirjoitus tuli vastaan: Vesa Linja-ahon blogi: ”Tytöt ovat hyviä fysiikassa vain, koska he ovat ahkeria”. Itsekin olen huomannut, ettei matematiikkaa opi vain katselemalla. Matikan arvosana nousee laskemalla! Jos oppilas ei tee tunnilla töitä toivotulla tavalla, ei kopioi esimerkkejä vihkoon ja juttelee vierustoverin kanssa, niin aika vaikeaa siitä on alkaa tehtäviä ratkomaan.

Tämä tulee erityisesti esille etäopetuksessa, siellä on opiskelijoita, jotka eivät ole lukeneet pitkään aikaan matematiikkaa ja asennekin saattaa olla kielteinen koko ainetta kohtaan. Tällöin vain pitäisi alkaa laskemaan niitä helppoja tehtäviä ja yrittää ymmärtää, miten ja miksi tehdään niin kuin tehdään. Matematiikka (varsinkin) on kuin tikapuille kiipeämistä, ei voi päästä tikapuiden korkeimpaan kohtaan, jos alaosan puolat on heikot.