Jos sokeakin voi olla ultrajuoksija, niin miksen minäkin?!
Tämä tehdään matikassa: Blowing Up Math with Vi Hart – YouTube
Pidän vihartin videoista. Niissä on monesti loistavia ideoita. Pari vuotta takaperin kiinnostuin taikurin ilmapalloista ja tilasin niitä nyt lisää. Olisi vain pitänyt tilata vielä isompiakin palloja, koska tilasin vain 260q palloja… Mutta niistä riittää kevään viimeisille matikan tunneille tehtävää.
Luonto laskee tai analogisia laskukoneita
Ask a physicist/Mathematician blogissa oli mielenkiintoinen kysymys ja vastaus siihen sivuten joskus käsittelemään saippuakupla-laskukonetta. Kysymys kuului: ”Koska luonto tekee kaikenlaisia vaikeita laskutoimituksia hetkessä, niin voimmeko käyttää fysiikkaa laskemiseen?” Tarkoitus olisi siis simuloida luontoa käyttäen fysiikan peruslakeja.
Tulevaisuudessa luontoa käytetään tietojenkäsittelyssä. Kvanttititietokoneita on suunniteltu ja testattu jo kauan. Kvanttitietokoneella voidaan saada ratkaistua monimutkaisia ongelmia hetkessä ja saadaan kaikki ratkaisut kerralla (myös väärät). DNA-tietokoneilla voidaan ratkaista tiettyjä ongelmia.
Alkuperäisessä artikkelissa on kuva neliöjuuren laskentalaitteesta, joka toimii painovoimalla ja kuulien avulla!
Melkein lähdin juoksemaan: the motivated runner
Ah. Tämä tuli vastaan Stumblessa: YouTube Videos « the motivated runner.
Sairastelu söi motivaation. Edellisestä lenkistä on nyt tasan kuukausi. Mistä löydän motivaation ja saan itseni takaisin lenkille?
Yhdysvaltojen parhaaksi rankattu koulu: Thomas Jefferson High School
Millaista on opiskelu Yhdysvaltojen parhaassa koulussa? Tällä soittolistalla opiskelijat kertovat koulusta: Thomas Jefferson High School Ranked No. 1 – YouTube.
Vangin dilemma
Tuli jossain vaiheessa vastaan mielenkiintoinen youtube-kanava: Math – YouTube. Siellä oli pari videota vangin dilemmasta. Kirjoittaessani peliteorian gradua törmäsin tähän samaan ongelmaan. Wikipedia muotoilee dilemman seuraavasti: ”Kaksi henkilöä ovat tehneet rikoksen ja jääneet siitä kiinni, joten heitä uhkaa vankeustuomio. He kuitenkin ovat sopineet yhteisen tavan toimia: olla puhumatta kuulustelijoille mitään. Kuulustelijat tarjoavat vasikoijalle hyvitystä ja uhkaavat hiljaisena pysyvää kovalla tuomiolla. Jos molemmat pysyvät hiljaa, kumpikin saa vuoden tuomion. Jos molemmat vasikoivat, kumpikin saa kolmen vuoden tuomion. Jos vain toinen vasikoi, hän pääsee vapaaksi ja vaiti pysynyt saa kymmenen vuoden tuomion.”
Miten vankien kannattaa toimia?
Ja lopuksi se video. En paljasta loppuhuipennusta 🙂
Suurimmat tieteelliset keksinnöt vuodelta 2011 via io9.com
Io9:n mukaan suurimmat keksinnöt vuonna 2011 olivat ultrakevyt materiaali, 10 000 vuotta vanha taide, nettipelaajien saavutus HI-virusta vastaan ja muutamat muut keksinnöt. Lue: Biggest Scientific Breakthroughs of 2011.
Prosenttilaskentaa via Turun iltalukion blogi
Itsekin törmäsin tähän silloin 2007 ja hämmästelin sitä (itsekseni, en tietenkään blogiini). Prosenttilaskenta voi joskus olla hieman ihmeellistä (esimerkiksi jos suodatin suodattaa 90% kaikista epäpuhtauksista, niin kaksi suodatinta suodattaakin 99% epäpuhtauksista, ei 180%), mutta Annika Lapintien prosenttilaskenta menee ihan omaan luokkaansa: ”Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä.”
Uusi tietokone tilaukseen: Raspberry Pi
Laitoin uuden tietokoneen tilaukseen, tai oikeastaan rekisteröidyin tilaamaan sen: Register here to express an interest in Raspberry Pi. Hinta on noin 25 euroa.
Kyseessä on halpa yhden kortin tietokone, jossa on SD-korttipaikka, HDMI-, verkko- ja USB-liitäntä, eli kaikki tärkeimmät. Kone on tarkoitettu ohjelmoinnin opettelemiseen, mutta sillä voi tehdä paljon muutakin (pelata Quake 3:a, katsoa videoita, pyörittää XBMC:tä, pyörittää Linux-järjestelmää,…).
Innolla odottelen, että pääsen tekemään lopullisen tilauksen ja saan tuon käsiini!
The best American wall map via Slate Magazine
Jostain syystä kartat kiinnostavat minua (vaikka mikään asiantuntija en olekaan). Kartan tekeminen ei ole helppoa, koska pallon kuvaamisessa tasopinnalle pitää tehdä aina joitain kompromisseja. Yleensä valinta tehdään oikeasuuntaisuuden, oikeapinta-alaisuuden tai oikeiden etäisyyksien välillä. Kuinkahan moni on karttaa katsoessaan edes ajatellut, että onko siinä pinta-alat vai etäisyydet oikeat?
Matematiikkaakin kartat sivuavat, sillä neliväriongelman ratkaisu osoittaa, että kartta voidaan värittää neljällä värillä siten, ettei mitkään kaksi naapurimaata ole samanvärisiä. Katso wikipediasta tarkemmin.
Lisäksi karttoihin liittyy typografia: millaisia fontteja ja värejä käytetään. Artikkelissa The best American wall map: David Imus’ “The Essential Geography of the United States of America” – Slate Magazine kerrotaan eräästä kauniista ja hienosti ladotusta kartasta ja miksi valinnat on tehty niin kuin ne on tehty.