Ennalta kuulutetun maailmanlopun kronikka | Taloussanomat

Taloussanomissa on pienehkö juttu vuosituhannen vaihteeseen liittyneestä tietokonehysteriasta. Vuoden 2000 piti sotkea tietokoneiden ajanlasku kokonaan. Itsekin taisin varata Jodi-tabletteja ihan vaan kaiken varalta ulottuville. Tosin vuosituhannen vaihde taisi tulla vietettyä noin 300km päässä kotoa.

Vastaava sotku tulee kuulemma 19.1.2038, koska yleensä tietokannat säilyttävät päivämäärät 32-bittisessä muodossa ja suurin luku on vähän reilut 2 miljardia. Tuon päivämäärän jälkeen tietokantoihin tulee ylivuoto ja laskuri pyörähtää takaisin vuoteen 1970. Ongelma vaikuttanee jo pankkeihin (esim. jos laina-aika on yli 28 vuotta) ja sitä on toivottavasti jo korjattu.

Linkki maailmanlopun kronikkaan: Ennalta kuulutetun maailmanlopun kronikka | Taloussanomat. Linkki Wikipedian artikkeliin 2038-ongelmasta: http://en.wikipedia.org/wiki/Year_2038_problem

Windows 7 died died died

Asensiin koneeseeni Windows7:n. Applen Itunesin ja Google Picasan asentamisen jälkeen kone alkoi boottailla itsekseen ja viimeisimmän bootin yhteydessä kone kertoi, ettei pysty korjaamaan vikaa, GAME OVER.

Jatkamme siis XP:n ja Linuxin parissa.

Asus EEE PC 901 opettajan käytössä

Sain käyttööni noin vuoden pyyntöjen jälkeen käyttööni Asuksen EEE PC:n.

Nille, jotka eivät konetta tunne, niin kyseessä on pieni kannettava miniläppäri. Asus alkoi tehdä tällaisia koneita noin vuosi sitten alkaen mallilla 701, joka oli suuri menestys.

Tämä 901 eroaa vanhasta siten, että tässä on isompi 9″ näyttö, prosessori on tehokkaampi, kovalevyä ja keskkusmuistia on huomattavasti enemmän. Lisäksi tässä on Bluetooth. Akkukesto on periaatteessa mahtavat 6 tuntia! Painoa koneessa on vain noin 1 kilo.

Käyttöjärjestelmäksi valitsin Linuxin, koska mielestäni se toimii hitaissa laitteissa Windowsia paremmin. Lisäksi Windowsin kanssa olisi pitänyt käyttää virustorjuntaa ja muita ohjelmia taustalla, joka olisi johtanut pienempään akkukestoon.

Pari huonoa puolta tässä tietenkin on. Näppäimistö on aika pieni, varsinkin ä ja ö ovat vaikeita kirjoittaa, varsinkin kun olen käyttänyt 20v kymmensormijärjestelmää. Lisäksi jostain omituisesta syystä lepotila tyhjentää akun ajan mittaan, eli kun jätät koneen läppä auki, niin löydät koneen akku tyhjänä kuuden tunnin päästä, ei kiva.

Joskus kaipaisin mahdollisuutta yhdistää koneeseen Nokian puhelimeni ja käyttää sen kautta GPRS-yhteyttä, mutta Linuxin puolella se ei ole mahdollista. Toki tähän voisi hankkia mokkulan, mutta koska työpaikalla ja kotona on WLAN, niin mokkulan hankinta ei mielestäni kannata.

Muuten tämä on oiva peli, huomattavasti parempi ja mukavampi kuin pari vuotta sitten käytössäni ollut HTc:n 3600. Toki HTc oli pienempi ja siinä oli 3G (jota ei täällä silloin ollut), mutta näppäimistön puute rampautti sitä pahasti.

Edullinen SMS-varoitusjärjestelmä

Jokelan jälkeen meilläkin oli koululla pommiuhkaus, jonka johdosta koko koulu tyhjennettiin. Tiedotus hoidettiin keskusradion ja rehtorin välityksellä. Illalla rehtori tiedotti tilanteen etenemisestä puhelimeen tekstiviestein. Tästä sain ajatuksen, että kytken gsm-puhelimen www-palvelimeen ja teen puhelimeen www-liittymän. Kytkentää olin jo kokeillut aikoja sitten, mutta www-liittymän tekeminen oli uutta.

Kuluja projektista koitui seuraavasti

  • atk-tukihenkilön käytöstä poistettu vanha 3310 (ilmaiseksi)
  • datakaapeli ko. puhelimeen (maksoi 1e pari vuotta sitten)
  • palvelin (olemassa oleva palvelin)
  • testiviestit (omalta sim-kortilta)
  • palvelin (koulun olemassa oleva palvelin)
  • palvelimen ohjelmisto (kaikki olivat gpl-ohjelmia, eli ilmaisia)

Eli muutaman euron satsauksella sain aikaan seuraavaa:

Ajatuksena on siis siirtää opettajien, opiskelijoiden, huoltajien ja muiden sidosryhmien (siivoojat, laitoshuoltajat…) puhelinnumerot tietokantaan ja laittaa viesti heille. Saman viestin saa laitettua sekä SMS-viestinä, että sähköpostina.

Yhden viestin toimittamiseen menee noin 5 sekuntia, joten viestin toimittamiseen 200 käyttäjälle menee 1000 sekuntia = 17 minuuttia. Jos nopeutta tahtoo lisätä, niin puhelimia voi kytkeä useampia.

Kunhan saan ohjelman kutakuinkin kauniiksi, niin voin laittaa sen yleiseen jakoon GPL-lisenssillä.

Lisätietoja käytetyistä ohjelmista/ohjeista:

Google Chrome Linuxissa

Tulipas törmättyä tällaiseenkin… Googlen Chrome-selain toimii Linuxissa Winen avulla. Asennus on helppoa, mutta toki, fonttien renderöinti näyttää kamalalta. Mutta käy hyvin sivujen testaamiseen.

Pikainen analyysi sähköisen äänestyksen käyttöliittymästä

Kun sähköisessä äänestyksessä ”katoaa” yli 200 ääntä (lähde) ja meille on opetettu, että ”Ongelmat EIVÄT ole käyttäjän syytä” (Kari Kuutti, lähde), niin missä sitten on vika?

Oikeusministeri Tuija Brax väittää, että vika on ihmisissä (lähde). Käyttöliittymää ei ole kuitenkaan edes testattu ulkopuolisilla käyttäjillä (lähde)!

Näillä lakeuksilla noita koneita ei onneksi näkynyt, mutta oikeusministeriön sivuilta löytyy esittelyvideo laitteesta (lähde). Äänestyksen viimeisessä vaiheessa tulee ruutuun valikko:

Mikä ihmeen OK?
Mikä ihmeen OK?

Tässä vaiheessa äänestysnumero on annettu ja painettu yhden kerran OK. Mitä OK-painikkeella kuitataan? Ruudussa ei ole mitään, joka vaatisi painamaan OK-painiketta!

Parempi teksti painikkeeseen voisi olla vaikkapa ”Äänestän häntä” ja ”Muutan henkilöä”.

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close