Mistä maapallon vesi on peräisin? (via Max-Planck-Gesellschaft)

Tiesitkö, että maapallolla on vain muutama reaktio, joissa syntyy vettä? Vettä syntyy vedyn palamistuotteena, mutta vain vähän maapallolla. Alunperin luultiin, että maapallon vesi oli peräisin maan kuoressa olevien kivien kidevesistä, mutta Max-Planck instituutti esittää mielenkiintoisen ajatuksen: Vesi on peräisin komeetoista (Max-Planck-Gesellschaft – Did comets bring water to Earth?). Ajatus perustuu veden koostumukseen, eli veden isotoopit ovat samoja, mitä avaruudessa olevissa komeetoissa.

Siis kunnioita maapallolla olevaa puhdasta vettä, se on miljardeja vuosia vanhaa! (siis hei, ihan oikeasti! Ja kannattaa pitää myös mielessä tämä!)

Kiitos, kuittaus ja lomalle lomps. Palaan Internetin pariin noin viikon kuluttua.

Luonnontieteiden opetus vanhentunutta?

Sunnuntain 16.10. Kalevassa oli Oulun Suomalaisen yhteiskoulun 2. luokkalaisen opiskelijan kirjoitus luonnontieteiden opetuksen vanhenemisesta. Kirjoitus perustui osin Tiede-lehden artikkeliin (8/2011) ”Koulun tiede jumittui sadan vuoden taakse” ja opiskelija kaipasi klassisen fysiikan tilalle modernimpaa fysiikkaa suhteellisusuteorioineen. On ihan tosi, että fysiikassa opiskeltavat asiat ovat vanhoja, aivan kuten matematiikassakin. Mutta syy siihen, että fysiikassa rajoitutuaan perinteiseen klassiseen fysiikkaan, perustuu suurelta osin käytettävissä oleviin työkaluihin. Jos opiskelijan työkalupakissa (yläkoululainen) on pelkästään yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku (ja nekin osin puuttellisesti), ei niillä kovin pitkälle päästä suhteellisuusteorian selittämisessä. Sikäli huvittavaa, että Tiede-lehden kannessa oli derivaatan määritelmä ja teksti ”Tätä et koskaan tarvitse”…

Tarvittavat matemaattiset taidot (derivointi, integrointi, differentiaaliyhtälöt) opitaan vasta pitkän matematiikan viimeisillä kursseilla. Kurkkaapa huviksesi esimerkiksi Maxwellin yhtälöitä, aaltofunktiota, Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta ja tietenkin yleistä ja erityistä suhteellisuusteoriaa. Muistan itsekin hikoilleeni noiden tehtävien kanssa useaan kertaan.

Jatkossahan tietenkin tietokoneet (ja laskimet) hoitavat laskut, mutta nekään eivät tuo ymmärrystä siitä, miten jokin ilmiö käyttäytyy tietyissä olosuhteissa, singulariteeteissa (esimerkiksi musta aukko). Muuten, verkosta löytyy erinomaisia oppikirjoja fysiikkaan, sekä klassiseen, että moderniin. Motion Mountainin hieman modernin otteen omaava ja Light and Matterin hieman perinteisempi kirja.

Kuinka suuri on suuri?

Tänään on julkaistu uutinen suuresta tähdestä (tai oikeammin tähtisumu), joka on nimetty paistetuksi munaksi, fried egg. Kyseessä on keltainen hyperjättiläinen, jonka säde on 1000 kertaa oman aurinkomme kokoinen. Kyseessä on siis suuri tähti. Jos oma aurinkomme olisi samankokoinen, niin sen pinta olisi Jupiterin radan kohdalla (Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter auringosta lukien…).

Kuinka suuri on sitten suuri tähti tai planeetta? Yleensä, kun piirretään aurinkokuntaa, niin sen mittakaavat eivät pidä ollenkaan paikkansa käytännön syistä. Joko etäisyydet ovat ihan pielessä tai sitten planeettojen ja auringon kokojen mittasuhteet ovat pielessä. Jostain syystä ihmiset luulevat, että oma maamme on suhteellisen iso planeetta (vaikka näin ei todellakaan ole).

Youtubesta löytyy aiheeseen liittyvä video, joka ainakin fysiikan tunnilla herättää aika paljon keskustelua esittämisen jälkeen. VV Cephein säde on noin 1600 – 1900 kertaa oman aurinkomme kokoinen.


Vihapostia kolmasluokkalaiselta tiedemiehelle

”Rakas tiedemies,

Miksi Plutoa kutsutaan, jollei se ole enää planeetta? Jos sitä kutsuttaisiin taas planeetaksi, kakki luonnontieteen kirjat olisivat oikeassa. Asuuko Plutolla ihmisiä? Jos asuu, niin heitä ei ole enää olemassa. Miksei Pluto voisi olla planeetta? Vaikka se on pieni, niin se ei tarkoita, ettei se voisi olla enää planeetta. Jotkut ihmiset pitävät Plutosta. Jos sitä ei ole enää olemassa, niin heillä ei ole enää suosikkiplaneettaa…” Lähde: NOVA | The Pluto Files | Hate Mail from Third Graders image 3 | PBS.

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close