Koodi
retrievr – search by sketch / search by image
Edelleen näitä vanhoja linkkejä. Retrievr on palvelu, joka hakee uusia kuvia joko piirroksen tai kuvan perusteella.
Toimii yllättävän hyvin. Alla olevassa kuvassa on piirros vasemmassa laidassa ja oikeassa laidassa sen perusteella löydettyjä kuvia.
Uusi palvelin
Työpaikan vaihtumisen johdosta sivut piti siirtää uudelle palvelimelle.
Siirto on hieman mutkikkaampi kuin ajattelin. Jos jollakulla olisi tarjota apua LVM-levypakan uudelleenrakentamisesta, niin mielelläni sitä ottaisin vastaan…
“The Art of Clean Up”: El arte de ordenar via noquedanblogs.com
Tämä oli mielenkiintoinen: “The Art of Clean Up”: El arte de ordenar | noquedanblogs.com. Jokapäiväisiä asioita, jotka järjestetään. Asiaan tulee ihan uusi näkökulma. Aina uuden näkökulman löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa ja jäädään helposti pyörittämään samoja vanhoja teemoja. Rohkeutta!
Luonnontieteiden opetus vanhentunutta?
Sunnuntain 16.10. Kalevassa oli Oulun Suomalaisen yhteiskoulun 2. luokkalaisen opiskelijan kirjoitus luonnontieteiden opetuksen vanhenemisesta. Kirjoitus perustui osin Tiede-lehden artikkeliin (8/2011) ”Koulun tiede jumittui sadan vuoden taakse” ja opiskelija kaipasi klassisen fysiikan tilalle modernimpaa fysiikkaa suhteellisusuteorioineen. On ihan tosi, että fysiikassa opiskeltavat asiat ovat vanhoja, aivan kuten matematiikassakin. Mutta syy siihen, että fysiikassa rajoitutuaan perinteiseen klassiseen fysiikkaan, perustuu suurelta osin käytettävissä oleviin työkaluihin. Jos opiskelijan työkalupakissa (yläkoululainen) on pelkästään yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku (ja nekin osin puuttellisesti), ei niillä kovin pitkälle päästä suhteellisuusteorian selittämisessä. Sikäli huvittavaa, että Tiede-lehden kannessa oli derivaatan määritelmä ja teksti ”Tätä et koskaan tarvitse”…
Tarvittavat matemaattiset taidot (derivointi, integrointi, differentiaaliyhtälöt) opitaan vasta pitkän matematiikan viimeisillä kursseilla. Kurkkaapa huviksesi esimerkiksi Maxwellin yhtälöitä, aaltofunktiota, Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta ja tietenkin yleistä ja erityistä suhteellisuusteoriaa. Muistan itsekin hikoilleeni noiden tehtävien kanssa useaan kertaan.
Jatkossahan tietenkin tietokoneet (ja laskimet) hoitavat laskut, mutta nekään eivät tuo ymmärrystä siitä, miten jokin ilmiö käyttäytyy tietyissä olosuhteissa, singulariteeteissa (esimerkiksi musta aukko). Muuten, verkosta löytyy erinomaisia oppikirjoja fysiikkaan, sekä klassiseen, että moderniin. Motion Mountainin hieman modernin otteen omaava ja Light and Matterin hieman perinteisempi kirja.
Kiva kokeilu
Valokuvaus on mukavaa. Nautin siitä.
Juoksulenkillä katselin jälleen peltojen yli järvelle auringonlaskuun. Mietin, että tuosta voisi saada kivan kuvan. Juoksulenkit järven lähellä ovat vaikeita, kun pää kääntyy aina järvelle päin…
Pihanlaidan männyt muodostavat rytmikkään kuvion, tuosta voisi saada jonkinlaisen kuvan.
Naapurin emäntä lakaisee lehtiä tieltä varpuluudalla. Se pitäisi ehdottomasti ikuistaa rakeisella TriX:llä.
Valokuvaaja katsoo maailmaa erilaisin silmin.
Yksi tulos tämän päivän bokeh-kokeilusta (bokeh=epäterävä tausta, jossa on yleensä valokuvioita).
Frosty Friday
Tänään ei satanut. Pitkästä aikaa aamu valkeni kuulaana ja kirkkaana. Yöllä oli ollut pari astetta pakkasta ja maa oli kuurassa. Kun olin vienyt lapset päiväkotiin (ja vaimon töihin), livahdin kävelylle ja omalle pihalle kameran kanssa. Oli kiva kuvata vaihteeksi ihan oikeassa päivänvalossa ja vieläpä kirkkaassa auringonvalossa! Toivon, että kuvat ovat sinustakin kivoja. Olisipa huomennakin yhtä kaunis aamu, päivän aikana tuli kokeilemisen arvoinen idea.
Väärät positiiviset testitulokset
Olen törmännyt analyyseihin vääristä postiiivisista testituloksista ennenkin, onhan siitä selitystä jossain lyhyen matematiikan kirjassakin. Mutta koska en ole joutunut opettamaan asiaa, niin en ole siihen tarkemmin perehtynyt.
Tänään tuli sitten Stumblessa vastaan kirjoitus The danger of false positives « Division by Zero, jonka luin sitten ajatuksen kanssa läpi. Eli jos testi antaa terveelle ihmiselle virheellisen tuloksen (tulokseksi sairas) 5% todennäköisyydellä ja sairaalle terveen tuloksen 1% todennäköisyydellä, niin silti ei kannata huolestua positiivisesta tuloksesta (WTF?!).
Tällöinkin todennäköisyys, että positiivisen tuloksen saanut ihminen on oikeasti sairas, on alle yhden prosentin!
Eli ei syytä huoleen 🙂
Eleven!
Yritin kuunnella TED-luentoa. Arvaa, miksi se oli tuskaa?
Vinkkinä Youtube-video puheentunnistavasta hissistä.