Kesällä olen nauttinut aurinkoisista päivistä. Enemmän kuin vuosiin. Ostin kesällä digitaalisen järjestelmäkameran ja olen jo ottanut sillä muutaman tuhat kuvaa. Yksi lempiaiheistani on oman pihan kukat. Niiden kuvaaminen on helppoa näin perheellisenä. Jos ilma on hyvä, niin voi helposti hypätä pihalle ja ottaa kameran mukaan.
Vanhan järjestelmäkameran objektiivi (Canon EF 85mm/1.8) on eräs lemppareistani. Ison aukon ja pitkähkön polttovälin ansiosta sillä saa häivytettyä taustan kauniin sumeaksi.
Muita kesällä tehtyjä onnelliseksi tekeviä hankintoja oli Zenit 12XP -filmijärjestelmäkamera. Huusin sen eBaysta nostalgiasyistä. Se on samanlainen kuin ensimmäinen järjestelmäkamerani oli. Ostin myös filminkehityspurkin (pitäähän kameraa käyttää) ja suurennuskojeen. Nyt odottelen innolla, että saan kehitettyä ja valmistettua ensimmäiset kuvat hopeaan 🙂
Zenitin M42 -kierreoptiikkoja varten hankin sovittimen Canonin EOS-runkoon, eli voin käyttää Helios 44-optiikkaa digikamerassa. Se piirtää ihanan tarkasti ja bokeh on todella kauniin kermaisen kierteinen. Ainoa haittapuoli on tarkennuksen tajuton vaikeus.
Hyvänä puolena manuaalisissa optiikoissa (ja kameroissa) on se, että objektiivia pitää säätää ja se pakottaa miettimään kuvan rajausta tarkemmin kuvan ottohetkellä. Zenitillä on tullut otettua jo yksi rulla. Samaten filmiEOS on saanut aikaan yhden rullan. Peilin ääni ja kameran virittämisääni ovat ihania! (yritin kyllä katsoa filmiEOS:n takakannesta, millainen kuva tulikaan otettua…)
Artikkelin kuvat on otettu Canon 500D ja Helios-44 -yhdistelmällä.