A-Linkin tabletti

Syksyllä 2008 sain työn puolesta Asuksen miniläppärin, EEEpc 901:n. Pari viikkoa takaperin sen näppäimistöstä osa kirjaimista lopetti toimimasta. Tietokone, jossa muutama kirjain ei toimi, on hyödytön. Voisihan siihen kytkeä ylimääräisen näppäimistön (jopa Bluetoothilla), mutta sitten miniläppärin olemus menisi pilalle.

Ylivieskan Kärkkäisellä törmäsin sitten houkuttelevaan kapistukseen. A-linkin pad7. Kyseessä on Androidin 2.3-versiolla varustettu kosketusnäytöllinen tabletti. Lisähoukuttimena laitteessa on näppäimistö, joka kuuluu mukana tulevaan nahkakoteloon. Hintaa laitteella on hieman päälle 200e, eli varsin houkutteleva laite mielestäni.

Onneksi maltoin mieleni… Uusimmassa MikroPC:ssä oli testattu muitakin tabletteja, joihin saa näppäimistön kiinni (iPad ja Asuksen uudemmalla Androidilla varutettu tabletti). Laitteista todettiin, ettei niitä ole suunniteltu käytettäväksi näppäimistöltä, joten laitteen käyttö on vähintäänkin turhauttavaa. Näppäimet eivät toimi totutulla tavalla.

Jään siis odottelemaan sopivaa EEE:n korvaajaa.

Lähimpänä voisi olla Asuksen X101, noin sentin paksuinen näppäimistöllä varustettu netbook, jossa on MEEGO. Hintaa laitteella on noin 200$, joten se olisi myös hintansa puolesta mielenkiintoinen. Harmi, ettei sitä saa Suomesta 🙁

Paras kuvasi?

Tänään minulta kysyttiin, että mikä on paras kuvasi? Viaton kysymys, mutta vaikea.

Paras kuva ennen digijärkkäriaikaa? Paras kuva ikinä?

Ite aloitin kuvaamisen yliopistoaikana. Eka kamera oli Zenit 12XP (jollaisen hankin viime kesänä uudelleen). Se avasi uuden maailman katsoa asioita. Seuraava isompi asia oli pimiökurssi (Kiitos Nestori Simola ja muut ylioppilaskameran aktiivit). Nyt kellarissa odottaa oma ihka uusi pimiö, mutta digitaalitekniikka on tainnut ajaa sen ohi.

Zenitin vaihdoin Canonin EOS500N:ään. Optisesti vaihto oli heikennys ja se näkyy kuvien laadussa. Toisaalta kuvista tuli parempia, mutta Zenitin laajakulman laatu, pikkutelen lyhyt syvyysterävyys olivat ihan eri luokkaa kuin Canonin vakiozoomissa.

Jossain vaiheessa laitoin Canonin 85mm/1.8-pikkutelen ja se näkyy kuvien laadussa.

Seuraava kuvien heikennys näkyy tekniikan vaihtumisen aikaan. Noin 2004 laitoin ekan digikameran ja filmikameralla otin kuvia vain harvoin. 2007 vaihdoin hieman parempaan digikameraan ja vihdoin viime kesänä sain hankittua järjestelmädigin.(Kuten myös nostalgiasyistä vanhan Zenit 12XP:n)

Eli käytännössä löysin valokuvauksen uudestaan. Digijärkkärin avulla saa luotua aivan teknisesti mielettömän hienoja kuvia, ilman, että pitää odottaa valmista kuvaa päiväkausia.

Kesällä tuli kuvattua paljon pihapiirissä, koska se oli helppoa. Tämä näkyy kuvien aiheistakin. Syksyllä ja talvella pitäisi laajentaa omaa reviiriä ja siirtyä kuvaamaan muitakin aiheita. Pois mukavuusalueelta!

Mikä on paras kuvani? Jotenkin tuo aika 2004 – viime kesä tuntuu siltä, ettei silloin ole tullut yhtään hyvää kuvaa. Jotain yksittäisiä hyviä kuvia on tullut otettua, mutta muuten kuvat ovat lähinnä dokumenttikuvan tyyppisiä. Itselle arvokkaita ja albumissa korvaamattomia. Jokunen hyvä kuva löytyy ajalta ennen digitekniikkaa, mutta ne ovat kaikki paperikuvia. Ja sellaisina pysyvätkin…

Uuden ajan paras kuva lienee viime kesänä otettu kuva.

Summer worker V

Kun kesällä ajelimme Ylivieskasta kotiin, näin tämän ruispellon ja kukat siinä. Seuraavana päivänä oli pakko lähteä pojan kanssa pyöräretkelle pellon luo ja kuvaamaan. Onneksi oli kaunis auringonpaiste ja saaliina oli monta hyvää kuvaa. Ja tietenkin oli mahtavaa harrastaa pojan kanssa. Korvaamatonta!

Mikä on sinun paras kuvasi?

So forget Jesus. The stars died so you could be here today.

Tästä on ollut puhetta fysiikan 1-kurssilla, siellä kurssin loppupuolella. Oma suomennos Lawrence M. Krauss puheesta

”Jokainen atomi vartalossasi on tullut räjähtäneestä tähdestä. Ja atomit vasemmassa kädessäsi ovat luultavasti eri tähdestä kuin atomit oikeassa kädessäsi. Se on yksi runollisimmista asioista, joita tiedän fysiikasta.

Te kaikki olette tähtipölyä.

Te ette olisi täällä, jollei tähti olisi räjähtänyt. Koska alkuaineet, hiili, typpi, happi, rauta, kaikki aineet jotka ovat evoluutiolle tärkeitä, eivät syntyneet aikojen alussa. Ne syntyivät tähtien atomimiiluissa. Ja ainoa tapa jolla ne päätyivät sinuun oli se, että ne räjähtivät.

Joten unohda Jeesus. Tähdet kuolivat, että voisit olla täällä tänään.”

Video Youtubesta:

Valokuvauksen riemua

Kesällä olen nauttinut aurinkoisista päivistä. Enemmän kuin vuosiin. Ostin kesällä digitaalisen järjestelmäkameran ja olen jo ottanut sillä muutaman tuhat kuvaa. Yksi lempiaiheistani on oman pihan kukat. Niiden kuvaaminen on helppoa näin perheellisenä. Jos ilma on hyvä, niin voi helposti hypätä pihalle ja ottaa kameran mukaan.

Vanhan järjestelmäkameran objektiivi (Canon EF 85mm/1.8) on eräs lemppareistani. Ison aukon ja pitkähkön polttovälin ansiosta sillä saa häivytettyä taustan kauniin sumeaksi.

Muita kesällä tehtyjä onnelliseksi tekeviä hankintoja oli Zenit 12XP -filmijärjestelmäkamera. Huusin sen eBaysta nostalgiasyistä. Se on samanlainen kuin ensimmäinen järjestelmäkamerani oli. Ostin myös filminkehityspurkin (pitäähän kameraa käyttää) ja suurennuskojeen. Nyt odottelen innolla, että saan kehitettyä ja valmistettua ensimmäiset kuvat hopeaan 🙂

Zenitin M42 -kierreoptiikkoja varten hankin sovittimen Canonin EOS-runkoon, eli voin käyttää Helios 44-optiikkaa digikamerassa. Se piirtää ihanan tarkasti ja bokeh on todella kauniin kermaisen kierteinen. Ainoa haittapuoli on tarkennuksen tajuton vaikeus.

Vaahtera

Hyvänä puolena manuaalisissa optiikoissa (ja kameroissa) on se, että objektiivia pitää säätää ja se pakottaa miettimään kuvan rajausta tarkemmin kuvan ottohetkellä. Zenitillä on tullut otettua jo yksi rulla. Samaten filmiEOS on saanut aikaan yhden rullan. Peilin ääni ja kameran virittämisääni ovat ihania! (yritin kyllä katsoa filmiEOS:n takakannesta, millainen kuva tulikaan otettua…)

Artikkelin kuvat on otettu Canon 500D ja Helios-44 -yhdistelmällä.

Microsoft Research Image Composite Editor (ICE)

Lisää Microsoftin hyviä tuotteita 😉

Joskus toivoisin, että kameralla saisi otettuja laajempia kuvia ja minulla ei ole laajakulma objektiivia. Tällöin kuvan voi kasata useammasta kuvasta.

Aiemmin käytin Huginia tai Autostitchiä. Hugin tekee kuvista hyviä ja sen asetuksia pystyy muuttamaan aika vapaasti. Lisäksi, jos kuvien automaattinen liittäminen ei onnistu, niin kuvat voi liittää toisiinsa käsin. Autostitch on yksinkertainen (lue: ei paljon asetuksia) ohjelma, joka yleensä osaa tehdä kuvat kivasti.

Nyt syksyllä kokeilin jälleen Microsoftin ilmaista tuotetta, Image Composite Editoria (ICE). Ohjelma osaa parsia panoraamat useista kuvista (jopa 360 asteen, kuten Huginkin) tai jopa videosta. Ohjelma on yksinkertainen käyttää ja melko nopea. Suosittelen!

Wolfram|Alpha

Jokunen aika takaperin, joko siitä olisi muutama vuosi, Wolfram esitteli oman hakukoneensa, Wolfram|Alphan. Erona tässä muihin hakukoneisiin on se, että Wolfram|Alpha vastaa kysymyksiin, eikä esitä listaa muihin www-sivuihin.

Esimerkiksi hakusana Finland (hakusanat siis englanniksi, ei suomeksi) antaa aika kattavat tilastotiedot Suomesta. Jos hakusanaan lisää vaikkapa Sweden, niin tilastot verrataan Ruotsin kanssa.

Wolframilla on ollut Mathematica-matemaattinen ohjelmisto markkinoilla jo kauan, joten matematiikan kotitehtävien ratkaisussa Wolfram|Alphasta on hyötyä:

Ylälaidan Examples antaa mainioita esimerkkejä muista ha’uista. Esimerkkejä löytyy dinosauruksista lähtien.

Kannattaa kokeilla!

”Angry Birds innostaa Hollywoodissa” / Viihde / Digitoday

Angry Birds on laajennut isoksi. Se ei ole ollut enää pelkkä peli pitkään aikaan, vaan iso brändi. Hyvin on Rovio hoitanut markkinoinnin!

 

”Angry Birds innostaa Hollywoodissa” / Viihde / Digitoday.

Kiinassa on tulossa jopa teemapuisto Angry Birdsiin liittyen:
’Angry Birds’ adapted for political satire. Aluksi puisto oli ollut halpa kiinalainen kopio, mutta Rovio oli tarjonnut puiston virallistamista (ja provisioita itselleen). Videon lopussa mainitaan myös keksit, jotka on muotoiltu pelin lintujen mukaan.

Vihapostia kolmasluokkalaiselta tiedemiehelle

”Rakas tiedemies,

Miksi Plutoa kutsutaan, jollei se ole enää planeetta? Jos sitä kutsuttaisiin taas planeetaksi, kakki luonnontieteen kirjat olisivat oikeassa. Asuuko Plutolla ihmisiä? Jos asuu, niin heitä ei ole enää olemassa. Miksei Pluto voisi olla planeetta? Vaikka se on pieni, niin se ei tarkoita, ettei se voisi olla enää planeetta. Jotkut ihmiset pitävät Plutosta. Jos sitä ei ole enää olemassa, niin heillä ei ole enää suosikkiplaneettaa…” Lähde: NOVA | The Pluto Files | Hate Mail from Third Graders image 3 | PBS.

Robert Lang folds way-new origami | Video on TED.com

TED-puheet ovat yleensä aina innostavia, varsinkin, kun ne liittyvät matematiikkaan. Tässä Robert Lang kertoo esimerkiksi siitä, miten origameja voidaan käyttää modernissa teknologiassa apuna. Jopa airbag-suunnittelijat hyötyvät origameista.

Lopussa Robert Lang toteaa, että lähes aina kaikesta matematiikasta, joka on luotu vain kauneutta silmällä pitäen, on löytynyt käytännön hyötyjä.

Katso luento TEDin luentoarkistosta.

By continuing to use the site, you agree to the use of cookies. more information

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close